torstai 9. tammikuuta 2014

Nukkumiseen tarkoitettu yö



Nukkuminen- niin ihana ja tavallinen asia. Oliskin..

Alusta alkaen kumpikin Ässistä on ollu huonoja nukkumaan ja nukahtamaan.

Sisu ei vauvana käyttänyt ollenkaan pinnasänkyä vaan nukkui meijän vieressä sillä en saanut sitä mitenkään siirrettyä omaan sänkyyn ettei se olisi herännyt. Sisu söi myös hyvin tiheästi enkä kovista yrityksistä huolimatta saanut vauvaa syömään tuttia.
Imetyksen lopetinkin Sisun ollessa 1v3kk, koska öistä ei tullut mitään ja silloisen laihdutuksen johdosta maitokin alkoi loppumaan.

Sirpalla sama meininki, mutta nukahtaminen isompana ollut vielä vaikeampaa ja heräilyt miljoonasti yössä ei ollut yhtään vierasta. Vielä syksyllä tänne muuttaessa nukutettiin Sirpa vaunuihin ulkona;D
Imetyksen lopetin myös muuton aikoihin sillä haave unista alkoi ottaa valtaa ja kyllästyin taas elävänä tuttina oloon Sirpan ollessa kuitenkin puolitoista vuotias..

Siitä imetyksen lopettamisesta ollaankin menty vuoristoradalla näiden unien kanssa. Tosin Sisu sai kauhukohtauksia jo ennen tänne muuttoa joiden takia heräili, mutta ne ei onneksi kestäneet kauan.

Sirpa on nukkunut välissä hyvin, välillä tosi huonosti ja sitten on normaalit yöt, kun heräilee parisen kertaa.

Tällä hetkellä unet noiden kanssa on hirveitä.

Ensimmäinen haaste on Sirpan nukuttaminen.
Sirpa otti käyttöön tuttipullon, kun lopetin imetyksen (laiska minä, tiesin ettei ole hyvä juttu, mutta väsymyksessä ajattelee aina helpointa;).
Sirpa juo pullollisen, huutaa lisää, saa, juo sen ja huutaa taas lisää. Kolmatta kertaa ei saa ja aloittaa kamalan raivoamisen. Ja tässä ei ole kyse maidon määrästä vaan on ihan joku psykologinen juttu..

Ensimmäisen kerran herää 12 aikoihin jolloin välillä käy taistelun kanssa tai ilman takaisin sänkyyn.

Seuraavaksi herää, kun mä menen nukkumaan eli yhden-kahden aikaan. Nyt raskauden väsyttäessä mua en vaan jaksa enää heräillä ja otankin Sirpan viereen, mutta vieressäkin ollessa saa ihme koivareita unissaan.
Maidon juomisen takia yhdeksi ongelmaksi on tullut märät vaipat, jotka on niin täysiä, että se on pakko vaihtaa.

Ongelmiin on varmasti ratkaisu, kun jaksaa taas ite paneutua; pullo pois (on siis nukkumaan mennessä ainoastaan) ja taas sinnikkäästi takas sänkyyn pötkölleen laittamista. Sirpalla ei toimi huudatusmenetelmä, saa siitä vaan isommat raivarit, huutaa ja melkein tukehtuu/oksentaa huutoonsa.. Eli ei toimi.

Lisämaustetta nukkumisiin on tuonut Sisun yöllä viereen tulo. Useimmiten sänkyyn hiivitään niin etten edes mä herää tai sitten herään enkä jaksa vaan viedä sitä takaisin sänkyyn.

Noi kaksi lasta on vieressä niin ihania, kun vaativat sitä tilaa ja siinä me kolme taistellaan tilasta. Pahimmassa tapauksessa meitä on neljä ja Joonas uhrautuvaisena menee sohvalle omaan rauhaan, kun Sirpa suuttuu jäädessään iskän viereen- sillä on joku ihme isi viha-kausi! Hyvin menee iskän kanssa jos mä en ole kotona, mutta mun ollessa kotona Joonas ei saa vaihtaa edes vaippaa..

Tosiaan, omasta panostuksesta on varmasti noiden nukkuminen paljon kiinni vai onko niillä geeneissä jotain "ei-nukuta" geeniä? ;D

Onko muilla jatkuvasti nukkuminen vaihtelevaa vai nukkuuko lapset suurimmaksi osaksi öitä, kun kerran on sen taidon oppineet?


6 kommenttia:

  1. Kuulostaapa väsyttävältä :( Meillä on jo niin pitkään nukuttu yöt, etten oikein edes muista millaisia ongelmia olisi ollut (ihan varmasti on ollut jotain, mutta ei ehkä ihan pahimmasta päästä sitten kuitenkaan, tainnut olla tissivieroituksen jälkeen ihmettelyä miten lapsi saadaan tainnutettua omaan sänkyyn). Tosin pieninhän nukkuu edelleen mun vieressä, mut se ei ole ongelma, kun se tosiaan nukkuu :D

    Kyllähän teidän se pullo pitäis jättää pois, kun se aiheuttaa lisäheräämisiä vielä vaippojenkin kanssa. Sellainen hivutustaktiikka voisi toimia nukuttamisen kanssa: ensin vaikka olet siinä vieressä että nukahtaa, joidenkin päivien päästä siirryt istumaan lattialle lähemmäs ovea nukahtamisvaiheessa, ja vähitellen aina lähemmäs ja lähemmäs ovea ja lopulta oven ulkopuolelle. Ja lopulta lapsi osaisi nukahtaa itsekseenkin. Joo, tätä on varmaan jonkun kanssa hyödynnetty, ja toimi kyllä. Lapsen kanssa ei aleta väittelemään eikä juttelemaan, rauhallisesti vaan istutaan paikallaan. Itsekään en usko huudatukseen, ei ole kiva kelleen. Ja jos viereen tuleminen on ongelma, niin sitten voisi ottaa äidin viereen lattialle patjan, missä saa nukkua jos haluaa tulla viereen. Nukkumisasiat on sellaisia, että väsyneenä ja ärsyyntyneenä ei pitäis alkaa talkoisiin, vaan sitten, kun jaksaa kärsivällisesti ja johdonmukaisesti viedä homman loppuun eikä lipsu päätöksissä. Tsemppiä ja jaksuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti pullo pois pitäisi saada.. Tuntuu taas niin helpommalta sanoa kuin tehdä varsinkin, kun ei tiedä onko palkinto sen arvoinen;D monesti oon sinnikkäästi laittanut takasin sänkyyn läpi yöt ja sitten on menny jonkun aikaa hyvin kunnes jostain syystä Sirpa palaa vanhaan:/
      Sisulla on varmaan jotain jännitystä päiväkodin kanssa ja enolassa nukkui kuitenkin mun vieressä niin siitä en hirveesti ahdistu- se kyllä lopettaa viereen hyppimisen taas varmasti.

      Kiitos tsempeistä♥

      Poista
  2. Meillä on loputtomasti erilaisia vaiheita x3. Välillä sujuu, välillä ei. Kovasti tsemppiä sinne. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääk, mua pelottaa jo valmiiksi, kun noita on kolme tollasta:DD en pysty uskomaan, että kolmaskaan nukkuu, kun ei kaksi ekaakaan;D onneksi siihen tosin on aikaa vielä; Sisukin alkoi nukkumaan öitä vasta hiukan ennen Sirpan syntymää eli vajaa kaksi vuotiaana.

      Kiitos tsempeistä♥

      Poista
  3. Niilo just sano, että "Pirpa on niin söpö nukkuessaan, kun nukkuuhan se välillä, eikö nukukkin?"

    VastaaPoista